Abstract
Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä pedagogisia aistimisen mahdollisuuksia luokanopettajaopiskelijat näkevät autenttisessa suo-oppimisympäristössä ja mitä opetuksen tavoitteita he yhdistävät aistikokemusten tietoiseen tarkasteluun suoretken aikana. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä perusopetuksen vuosiluokkien 5.–6. opetusta. Aineisto kerättiin luokanopettajaopintoihin kuuluvan maastoretken aikana, jolloin opiskelijat vastasivat kirjalliseen verkkokyselyymme suon laidalla. Tutkimuksen aineistona on 254 ehdotusta aistimahdollisuuksista ja 44 erittelyä opetuksen tavoitteista tietoisen aistimisen tehtävissä. Opiskelijat viittaavat eniten tunto- ja kuuloaistiin, joiden lisäksi haju-, näkö- ja makuaistiin on useita viittauksia. Aineistossa aisteja kuvataan faktatiedon tuojina, ja aistittavaa löydetään sekä elollisesta että elottomasta luonnosta. Opiskelijat luettelevat aistitehtäviin sopivia opetuksen tavoitteita, joista erottuu oppilaan tieto-, taito- ja tunneosaamisen vahvistaminen. Opiskelijat myös kuvailevat, kuinka aistitehtävät ovat merkityksellisiä opettajalle opetuksen toteutuksessa. Tutkimus havainnollistaa, mitä pedagogisia aistimahdollisuuksia suo voi tarjota alakoulun opetuksessa, millainen aistimisen alusta se voi olla ja miten luokanopettajaopiskelijat ohjaisivat oppilaitaan tekemään aistihavaintoja osana kasvatusta ja ympäristöopin opetusta. Autenttisessa suo-oppimisympäristössä toteutettu tutkimus tarjoaa näkökulman aistimisen ja kehollisen oppimisen hyödyntämiseen ympäristöopissa ja myös luonnontieteissä ja ympäristökasvatuksessa laajemmin. Pedagogisten aistimahdollisuuksien luominen on tapa edistää oppilaiden myönteistä luontosuhdetta ja ympäristöherkkyyttä sekä vahvistaa ymmärrystä luonnon arvosta ja kestävästä tulevaisuudesta.
Sensing in the swamp – primary school teacher students’ suggestions about pedagogical sensory possibilities in the swamp
The study examines what pedagogical sensory possibilities primary school teacher students see in an authentic swamp learning environment and what objectives of teaching they associate with conscious observation of sensory experiences during a swamp excursion. The students were tasked with thinking about the teaching of the 5th and 6th grades of basic education. The data was collected during a field trip that is part of the primary school teacher studies. The students answered our written online questionnaire in the swamp. The data consists of 254 suggestions on sensory possibilities and 44 specifications on the teaching objectives in the tasks of conscious sensory. Students refer most often to the senses of touch and hearing, in addition to which there are several references to the senses of smell, sight and taste. The data depicts the senses as the bringers of factual knowledge, and objects able to sense are found in both animate and inanimate natures. Students list the objectives of teaching that are suitable for sensory tasks, from which stand out the strengthening of the pupil's knowledge, skills and emotional competence. Students also describe how sensory tasks are relevant to the teacher in the implementation of teaching. The study illustrates what pedagogical sensory opportunities a swamp can offer in primary school teaching, what kind of platform of sensory it can be, and how primary school teacher students would guide their pupils to make sensory perceptions as part of education and environmental education. Research carried out in an authentic swamp learning environment offers a perspective on the use of sensing and bodily learning in environmental studies and in natural sciences and environmental education more broadly too. Creating pedagogical sensory opportunities is a way to promote positive relations to nature and environmental sensitivity among pupils and to strengthen understanding about the value of nature and a sustainable future.
Keywords: senses, relation to nature, environmental education, swamp
Fulltext in Finnish.
Reference62 articles.
1. Aivelo, T. (2023). School students’ attitudes towards unloved biodiversity: Insights from a citizen science project about urban rats. Environmental Education Research, 29(1), 81–98. https://doi.org/10.1080/13504622.2022.2140125
2. Alvarsson, J. J., Wiens, S., & Nilsson, M. E. (2010). Stress recovery during exposure to nature sound and environmental noise. International Journal of Environmental Research and Public Health, 7(3), 1036–1046. https://doi.org/10.3390/ijerph7031036
3. Anttila, E. (2013). Koko koulu tanssii!: Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä. Teatterikorkeakoulu. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/6065
4. Arino, K., Petäjäaho, M., Risku, V., Ryhänen, E.-L., & Sirèn, R.-M. (2020). Biologia 7‒9 – Ihminen on ihmeellinen 7‒9. Opetushallitus.
5. Ayres, A. J. (2021). Aistimusten aallokossa: Sensorisen integraation häiriö ja terapia (4. p.). PS-kustannus.